Tekstit

Suomalaiset ovat pelaajakansaa

Olen viime aikoina seurannut yleistä keskustelua liittyen pelaamiseen ja uhkapelaaminen vaikuttaa Suomessa olevan perusoikeus ja hyvä asia, jolla rahoitetaan erilaisia asioita. Hyvin vähän keskustellaan pelaamisen negatiivisista vaikutuksista. Suomessa uhkapelimonopolia perustellaan lähinnä sen vastuullisuudella ja että rahat menevät ns yhteiseen hyvään. Itse en ole nähnyt Veikkausta vastuulliseksi enää pitkään aikaan. Jos kuljette kaupungilla vaikka kioskin ohitse tai menette ruokakauppaan, niin aika hankala on olla näkemättä Veikkauksen mainoksia joka paikoissa. On enemmän poikkeus, että ison kaupan kassan kassalla ei olisi vähintään yhtä Veikkauksen tuotemainosta - enemmänkin ne muistuttavat sitä jotain karnevaalikojua erilaisine arpa- ja kimppapeliesittelyineen. Samoin monen kaupan infoa on hankala erottaa, että onko kyseessä kaupan asiakaspalvelupiste vai Veikkauksen oma myyntipiste. Meidät on aika hyvin pienestä saakka totutettu siihen, että Veikkauksen arvontapelejä, arpoja ja p...

Valoa kohti

  Otsikko voi olla hieman hämäävä tai sitten ei. Valon saavuttaminen vie aikaa, mutta voinen todeta, että matka sitä kohti on alkanut. Eilen illalla kotona sain jotenkin päähäni ajatusketjun, että en kuitenkaan saa tänään apua mistään. Tai, että minua ei uskota kun kerron asioita lääkärille ja psykologille. Ajattelin, että ehkä voin liian hyvin saadakseni apua ja että minun tulisi romahtaa ennen kuin asiaa otettaisiin vakavasti.   Akuuttia apua toki annetaan kiireysjärjestyksessä, mutta tajusin kuitenkin koko ajan, että ajatuskulkuni lienee aika epärealistinen. Mutta kun aiheesta ahdistuu ja mieli alkaa kiertää kehää, niin tuollaisia päätelmiä saa aikaan. Ensin mielessä ja sitten myös keho alkaa reagoimaan niihin.     https://www.ess.fi/paakirjoitus-mielipide/2678059?fbclid=IwAR1xew5CA8mM7n5q2qOKFqO86EE3qVbB6bglUTPWP8QA6xqvFmnoHFuYsSA   Sain ylläolevan kirjoituksen eilen jaettuna ja se osui kyllä hyvin yhteen sen kanssa, mitä olin pyörittänyt...

Ahdistuksesta, lääkityksestä, ihmissuhteiden merkityksestä

Eilen tuli luettua aika paljon mielenterveyteen liittyvistä aiheista ja netistä toki tietoa löytyy. Ainakin https://www.mielenterveystalo.fi vaikutti informatiiviselle sivulle ja tuli itsekin opittua paljon uutta. Kirjoitin eilen paljon siitä, että miten oma mieleni ja itse toimin tietyissä tilanteissa. Kun aivot käyvät ylikierroksilla ja kaikki epävarmat tulevaisuuden asiat vaan pyörivät ja pyörivät mielessä, ilman että pystyn mitenkään rauhoittumaan. Kyseessä on siis ahdistus. Itse en ole aiemmin tiennyt ahdistuksen ja masennuksen eroa, mutta nyt tiedän. Ei se nyt välttämättä oloa helpota, kun tajuaa, että on sekä masentunut että ahdistunut, mutta ehkä asioiden erottamisesta on kuitenkin hyötyä. Mikäli oikein käsitin, niin niitä työstetään eri tavalla.  Ja mitä tulee lääkitykseen niin ilmaisin kyllä itseni harvinaisen huonosti. Tehokkaimmalta keinolta vaikuttaa lääkityksen ja terapian yhdistelmä. Oma kommenttini napeista oli siinä mielessä täysin asiaton ja tarpeeton. Oletan...

Mitä mielessä liikkuu?

En ajatellut otsikon mukaisesti pohtia, että mitä kenenkäkin mielessä liikkuu. Vaikkakin se on välillä ihan hyvä tehdä niin,  kun tarkastelee elämän ja julkisuuden välillä jopa absurdeja käänteitä. Kehtaan väittää, että minulla on hyvät hoksottimet. Mieleni ja aivoni toimivat nopeasti ja pystyn tekemään selkeitä johtopäätöksiä hyvinkin monimutkaisista asiavyyhdeistä. Olen myöskin suhteellisen kärsimätön ja aivot raksuttavat välillä melkoisilla kierroksilla. Jos saan jotain mieleeni, niin asia pitää saada valmiiksi nopeasti tai ainakin kirjoittaa asiat ylös, jotta muistan ne sitten myöhemmin. Olen myöskin suunnitelmallinen töissä sekä arkielämäni merkittävissä päätöksissä tai vaikkapa lomamatkojen suunnittelussa. Valitettavasti en jaksa antaa muillekaan riittävästi aikaa, jos heidän kellotaajuutensa on minua hitaampi. Asioilla on kuitenkin kääntöpuolensa. Negatiiviset asiat, huonot kokemukset ja epävarmuustekijät saavat sitten vastaavan tehokkuusvyöryn päälle aivoissa ja mielessä. E...

Aloitus on aina hankalin

 Ihan alkuun on pakko sanoa, että en tiedä miten usein tähän postailen. Välillä voi tulla pidempikin tauko, jos aiheen ympärillä ei sinällään ole mitään sanottavaa mielestäni. Viime yönä en pahemmin nukkunut, mutta onneksi työt sai kuitenkin hyvin hoidettua. Tämän päivän suurin olotila on helpotus. Olin jo mielessäni varautunut kaikista negatiivisimpiin vaihtoehtoihin, mutta elämä jatkuu normaalisti ainakin toistaiseksi. Ja toivottavasti jatkuu kauan. En myöskään ymmärrä miten tällä aiheella voi saada lisää seuraajia tai niin paljon kannustavia kommentteja. Anyway tärkeintä on saada nyt pienennettyä kuluja, jotta raha-asiat saa nopeiten kuntoon. Luottotiedot ovat onneksi kunnossa ja myöskin palkka tulee joka kuukausi, joten arki pyörii. Mutta toki asiat olisi hyvä hoitaa kuntoon mahdollisimman nopeasti ja myös varautua tulevaisuuden mahdollisiin haasteisiin. Talous on se varmasti, joka pelottaa itseäni eniten. Ja joo rahapelata en aio, enkä usko että se lottokaan osuu kovin helpost...

Masennus ja uhkapeli - huono yhdistelmä ja huonoja valintoja

Olen jo pidempään miettinyt blogin kirjoittamista ja maailmani avaamista. Päällisin puolin minulla on mennyt hyvin tällä vuosikymmenellä. Olen päässyt töissä hyvään asemaan ja elänyt siinä mielessä hyvää elämää.  Exäni kuoli äkilliseen sydänkohtaukseen aika lailla 4,5 vuotta sitten. Siinä vaiheessa elämältäni putosi pohja pois, mutta selvisin ainakin näennäisesti. Jotenkin elämä lähti rullaamaan, mutta yksinäisyys ja paha olo veivät rahapelien maailmaan. Suvussani on mielenterveysongelmataustaa, mutta en ole ollut kovin pahasti masentunut aiemmin. Exäni kuoleman jälkeen elämä on ollut aika vaikeaa, vaikka ulkoisesti olen näyttänyt ihan jotain muuta. Olen sosiaalinen ja pystyn hyvin kätkemään huonot asiat piiloon. Kukaan ei pysty varmaankaan tajuamaan mitä pääni sisällä on liikkunut. Lopullinen romahdus ja isommat ongelmat alkoivat tammikuussa, kun sain tiedon kotini menemisestä remonttiin. Silloinen asuntoni oli kuitenkin ollut ns turvapaikka siitä saakka kunnes muutin pois yhteise...