Valoa kohti
Otsikko voi olla hieman hämäävä tai sitten ei. Valon saavuttaminen vie aikaa, mutta voinen todeta, että matka sitä kohti on alkanut. Eilen illalla kotona sain jotenkin päähäni ajatusketjun, että en kuitenkaan saa tänään apua mistään. Tai, että minua ei uskota kun kerron asioita lääkärille ja psykologille. Ajattelin, että ehkä voin liian hyvin saadakseni apua ja että minun tulisi romahtaa ennen kuin asiaa otettaisiin vakavasti. Akuuttia apua toki annetaan kiireysjärjestyksessä, mutta tajusin kuitenkin koko ajan, että ajatuskulkuni lienee aika epärealistinen. Mutta kun aiheesta ahdistuu ja mieli alkaa kiertää kehää, niin tuollaisia päätelmiä saa aikaan. Ensin mielessä ja sitten myös keho alkaa reagoimaan niihin. https://www.ess.fi/paakirjoitus-mielipide/2678059?fbclid=IwAR1xew5CA8mM7n5q2qOKFqO86EE3qVbB6bglUTPWP8QA6xqvFmnoHFuYsSA Sain ylläolevan kirjoituksen eilen jaettuna ja se osui kyllä hyvin yhteen sen kanssa, mitä olin pyörittänyt...